Arki jatkuu, mutta millaista haluat siitä tehdä?

08.08.2021

Vietin keväällä 2020 kolme kuukautta Lontoossa, missä Matti oli työkomennuksella. Olin tuon ajan vapaalla töistä ja arkeni koostui lähinnä pyöräretkistä, lukemisesta, telkkarisarjojen katsomisesta ja treenaamisesta. Työorientoituneelle ihmiselle asennoituminen tuollaiseen arkeen ei ollut pelkästään kivutonta, mutta alkuasettumisen jälkeen löysin toimivia, hyvinvointiani palvelevia rutiineja.

Aamulla luin kappaleen kirjaa The Daily Stoic, joka sisältää lainauksia ja pohdintaa stooalaisten filosofien, kuten Marcus Aureliuksen ja Epictetuksen ajatuksista nykypäivään siirrettyä. Sen jälkeen kirjoitin "aamusivuja" eli ajatuksen virtaa mielessäni pyörivistä ajatuksista. Koska olin juuri lukenut ajatuksia herättävää tekstiä, päädyin monesti pohtimaan, miten kirjan teema näkyy arjessani tai miten haluaisin sitä toteuttaa. Päivällä treenasin, illalla luin ja meditoin. Ehdin ja jaksoin miettiä, mitä söisimme ja mitä kaupasta kannattaisi ostaa. Voin hyvin, söin hyvin, olin palautunut ja jaksoin haastaa itseäni. 

Lontoossa vietettyjen kolmen kuukauden jälkeen työhön paluu tuntui lopulta aika hyvältä. Teen onnekseni merkityksellistä työtä, josta nautin. Merkityksellisen työn kääntöpuolena on kuitenkin kova työn imu, jolle voi menettää itsensä. Olin kehittänyt selkeästi hyvinvointiani palvelevia toimintatapoja ja mietin, miten saisin pidettyä niistä kiinni työarjessa. Kirjoitin päiväkirjaani: "minut valtasi sellainen olo, kuin jalkani olisivat kahden laatan päällä, jotka alkaa hitaasti erkanemaan toisistaan. En millään halua antaa toisen – kummankaan – mennä, mutta lopulta on tehtävä päätös ja hypättävä."

Samanlaisia ajatuksia tunnistin nytkin työhön paluun koittaessa, vaikka loman pituus oli 3 viikkoa eikä 3 kuukautta. Lomalla pääsee nauttimaan vapaammasta, aikatauluttomammasta arjesta ja keskittymään asioihin, jotka palvelevat omaa hyvinvointia. Miten niistä saa pidettyä kiinni, kun mukaan tulevat arjen aikataulut ja velvollisuudet?

Arjessa tulee helposti kipitettyä velvollisuuksiensa perässä laput silmillä, mutta loman tarjoama etäisyys antaa mahdollisuuden arvioida tilannetta.

Ennen kuin arki imaisee mukaansa, kannustan sinuakin pysähtymään tietoisesti ja kysymään itseltäsi: "Miten voin? Onko tässä järkeä, mitä olen tekemässä? Miten arkeni pysyy tasapainossa? Onko jotain, mitä minun kannattaisi arjessani muuttaa, jotta voisin hyvin?"

Tietynlaisesta täysimääräisestä vapaudesta joutuu työarjessa luopumaan, mutta hyvinvointia tukevista tottumuksista kannattaa pitää kiinni. Olen aiemminkin kirjoittanut rutiinien merkityksestä, ja työarkeen paluu on täydellinen hetki miettiä, mitä hyvinvointirutiineita haluaa ottaa mukaan elämänsä helpottamiseksi.

Päiväkirjaa selailemalla havaitsin, että tuolloin vuosi sitten toiveeni arkeen olivat hyvin samanlaisia kuin nytkin: yksinkertaisuutta, pysähtymistä itselle tärkeiden asioiden äärelle, turhista paineista luopumista. Ajan ja energian varaamista sille, mikä minulle on tärkeää. Eli käytännössä: toimivat aamu- ja iltarutiinit, riittävästi aikaa unelle, läheisille ja liikunnalle.

Millaisia ajatuksia sinä tunnistat kesän ja lomakauden käydessä vähiin? Mitä haluaisit ottaa kesästä mukaasi? Millaisia järjestelyjä se sinun elämässäsi vaatisi?

Armollista elokuuta!

t. Sini

P.s. Jatkan blogin päivittämistä entiseen tapaan joka toinen viikko. Jos haluat muistutteen uusista kirjoituksista, liitythän sähköpostilistalle. Myös Instagram-tiliäni voi tulla seurailemaan, sinne päivitän satunnaisia hetkiä arjesta ja hyvinvoinnista.   

Kuvat otti Matti Jägalan vesiputouksella, täydellisenä lomapäivänä, jolloin huristelimme sähköautolla ympäri Viroa. Tuohon päivään ja reissuun tulen palaamaan vielä monta kertaa.


Ota minuun yhteyttä


Millaisia ajatuksia teksti sinussa herätti? Luen kaikki viestit ja vastaan niihin.
Halutessasi voit myös jättää palautteen nimettömänä jättämällä nimi- ja sähköpostikentät tyhjiksi. 


Uusimmat kirjoitukset

 

Olen hiljalleen palaillut töiden pariin. Vastaanottotyö saa vielä odottaa, kun totuttelen töiden tekoon tutkimuksen parissa.

Kun viime toukokuussa olin jäämässä äitiysvapaalle, ajattelin olevani sellainen uraäiti, joka tekisi vauvan nukkuessa tutkimusta ja pitäisi iltavastaanottoa vauvan ollessa isänsä kanssa.