Unesta on viimeisten vuosien aikana puhuttu paljon, ja suurin osa ihmisistä tunnustaa unen merkityksellisyyden terveyden kannalta. Silti työterveyspsykologina olen huomannut, miten helppo ihmisten on jättää uni priorisoinnissa muiden asioiden jalkoihin.

Unen merkitys korostuu paitsi työhyvinvoinnin, myös elintapamuutosten osalta. Teema onkin ollut paljon mielessäni nyt, kun olemme päässeet aloittamaan vuoden valmennusintervention Vaikuttavaa painonhallintaa työikäisille -hankkeessa.

Uni vaikuttaa keskeisesti niin aineenvaihduntamme kuin mielemme toimintaan ja on vuorokauden keskeisin jakso palautumisen kannalta. Palautuminen taas on keskeistä sen suhteen, miten valmiita olemme päivänaikaisiin kuormitukseen ja ponnisteluihin. Kuten unilääkäri Henri Tuomilehto juhlallisesti toteaa: "nukkuminen määrittää seuraavan päivän ja koko tulevaisuuden". Terveellisten elintapojen ytimessä ovat terveellinen, monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen liikunta. Jos palauttavaa unta ei ole riittävästi, näistä on erittäin vaikeaa pitää kiinni.

FinTerveys tutkimuksen mukaan työikäiset suomalaiset nukkuvat keskimäärin noin 7 tuntia yössä, kun aikuisen unen tarve vaihtelee yksilöllisesti seitsemän ja yhdeksän tunnin välillä. Tilastosta on helppoa vetää johtopäätös, että monet nukkuvat tarpeeseen nähden liian vähän. Millä hinnalla?

Unen vaikutus syömisen hallintaan on kiistaton. Univajeen tiedetään vaikuttavan ruokahalua sääteleviin hormoneihin muun muassa niin, että ruokahalua lisäävän greliinin määrä nousee ja ruokahalua hillitsevän leptiinin pitoisuus laskee. Ei siis mikään ihme, jos ruoka – erityisesti helpot energiapitoiset ruoat – ovat poikkeuksellisen paljon mielessä huonounisen yön jälkeen.

Unen vaikutus syömisen hallintaan on kiistaton.

Huonounisen yön seurauksena harvalla on jaksamista myöskään lenkkipolulle – ainakaan, jos tähän ei ole olemassa todella vahvaa rutiinia. Unta, liikuntaa ja ravitsemusta onkin kuvattu "pyhäksi kolminaisuudeksi", jossa uni kannattelee kahta muuta.

Unen merkityksen tietäen ei siis ihme, että univaje altistaa muun muassa mielialan, keskittymis- ja suorituskyvyn laskulle, painonnousulle ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöille. Pitkälle edetessään sokeriaineenvaihdunnan häiriöt voivat johtaa tyypin 2 diabetekseen, jonka puhkeamisen riskiä pitkäaikainen univaje lisää. Voidaankin sanoa, että uni on keskeistä paitsi työ- ja toimintakyvyn, myös painonhallinnan ja terveyden kannalta.

Jos nukkuminen ei ole kunnossa, johtavat pyrkimykset muuttaa elintapoja helposti turhauttavaan kierteeseen. Terveelliset elintavat lipsuvat, mikä lannistaa ja monesti johtaa itsesyytöksiin. Päädytään aina vain kauemmaksi tavoitteesta... 

Jos nukkuminen ei ole kunnossa, johtavat pyrkimykset muuttaa elintapoja helposti turhauttavaan kierteeseen.

Tästä huolimatta unta tullaan helposti ylenkatsoneeksi, kun lähdetään muuttamaan elintapoja. Huomio viedään ensimmäiseksi liikuntaan ja ravitsemukseen, koska ne ollaan totuttu liittämään painonpudotukseen. Kuitenkin, koska uni vaikuttaa niin merkittävästi näihin kahteen, ja sitä kautta elintapamuutoksen onnistumiseen, kannattaa katse kääntää ensimmäisenä omiin nukkumistottumuksiinsa:

• Varaanko unelle riittävästi aikaa?
• Rauhoitanko illat riittävän aikaisin, jotta uni voi tulla?
• Ovatko kuormitus-/stressitasoni sellaisella tasolla, että laadukas uni mahdollistuu?

Kuitenkaan aina tämä ei ole kovin helppoa. Jatkan aiheesta seuraavassa kirjoituksessa "Hyväkin nukkuja saa unensa pilalle – nämä asiat olen oppinut nukkumisesta".

.

Kuvat ovat mökiltä pääsiäisen vietosta. Kuinka moni bongasi hyvin maastoutuneen miehen puun takana? 

Ota minuun yhteyttä

Millaisia ajatuksia teksti sinussa herätti? Luen kaikki viestit ja vastaan niihin.

Halutessasi voit myös jättää palautteen nimettömänä.

Uusimmat kirjoitukset