Oletko stressaantunut?                         Minulla on kirjasuositus!

21.03.2021

Jäsentelin viime viikolla kirjoittamiani tekstejä aiheittain ja huomasin kirjoittaneeni paljon stressinhallinnasta. Ei ihmekään, sillä aihe on ollut viime vuosina pinnalla elämässäni niin työterveyspsykologin työssä kuin henkilökohtaisemminkin. Stressin- ja kuormituksenhallinnan merkitystä ei voi vähätellä. Kyseessä on yksi keskeisimmistä tekijöistä palautumisen, elintapamuutoksen, työhyvinvoinnin ja aikaansaamisen taustalla. Paneutukaamme siis stressinhallinnan teemaan nytkin, tällä kertaa kirjasuosituksen muodossa.

Enemmän itsetuntemusta – vähemmän stressiä

Kyseessä on Sanna Leinon vuonna 2020 ilmestynyt tietokirja Stressitohtori. Kirjan kannessa oleva slogan: "enemmän itsetuntemusta – vähemmän stressiä" kuvastaa hyvin, mitä kirja tarjoaa. Siinä on käsitelty monipuolisesti ja mielenkiintoisesti stressin taustalla olevia tekijöitä ja esitelty keinoja vaikuttaa stressiin.

Teos on jaettu neljään osaan. Ensimmäinen osa käsittelee temperamentin, varhaisten kokemusten, tunnelukkojen ja itsetunnon merkitystä stressin kokemisessa. Tämä osa oli itselleni kirjan parasta antia. Teemat olivat itselleni tuttuja, mutta kirja jäsensi näitä kokonaisuutena suhteessa stressinhallintaan.

Haitalliset ajatusmallit voivat ajaa uupumukseen

Koin ahaa-elämyksen esimerkiksi tunnelukkoihin liittyen. Tunnelukot ovat haitallisia skeemoja, jotka kehittyvät lapsuuden tunnekokemusten myötä, jos tunnetarpeemme eivät tule täytetyiksi. Kirjassa kuvataan näin: "Tunnelukoista osa voi vaikuttaa vahvemmin uupumiseen. Vaativuuden tunnelukko eli uskomus siitä, että on riittämätön, saattaa johtaa liialliseen perfektionismiin tai suorittamiseen. Liiallinen uhrautuvuus taas voi edesauttaa sitä, että ihminen ei kieltäydy hänelle tarjottavista tehtävistä, vaikka kuormaa olisi jo ennestäänkin tarpeeksi." Kirjassa lainataan teoksessa "Kyllin hyvä. Ole viisaasti itsekäs." olevaa tarkistuslistaa. Jo haitallisten ajattelu ja toimintamallien tunnistaminen voi auttaa purkamaan niitä.

Miten esimerkiksi seuraavat vaativuutta kuvaavat väittämät toteutuvat sinun kohdallasi:

  • Minulla on niin paljon tehtävää, ettei aikaa liikene rentoutumiseen.
  • Ihmissuhteeni kärsivät, koska vaadin itseltäni niin paljon.
  • Terveyteni kärsii, koska painostan itseäni menestymään.
  • Tingin usein mielihyvästä ja onnellisuudesta täyttääkseni velvollisuuteni.

Entä uhrautuvuutta kuvaavat väittämät:

  • Tunnen syyllisyyttä, jos en aseta muiden tarpeita omieni edelle.
  • Annan muille ihmiselle enemmän kuin heiltä saan.
  • Olinpa kuinka kiireinen tahansa, minulla on aina aikaa muille.
  • Minun on vaikea pyytää muita huolehtimaan tarpeistani.

Jotta stressiä voi säädellä, on tärkeää tiedostaa, millaiset asiat itseä stressaavat ja kuormittavat. Niin synnynnäiset ominaisuutemme kuin kokemuksemme elämän varrella ovat muovanneet meistä sellaisia kuin olemme tänään. Sen sijaan, että yrittäisi taistella tätä vastaan, on tärkeää hyväksyä nämä piirteet osana itseään. Kirjassa lainataan psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen viisaita sanoja: "Ensimmäinen askel on tunnistaa se, mikä on itselle stressi ja hyväksyä se, vaikka yleisen ajattelun mukaan kyseisen asian ei pitäisi tuottaa kenellekään stressiä".

Kokonaiskuormitus on seurausta useista erillisistä stressitekijöistä 

Kirjan toisessa osassa syvennytään itse stressiin ja stressitekijöihin. Stressiin liittyen esitetään oiva vertauskuva: "Kuvittele, että olet kylpyammeessa, johon tulee vettä useasta eri hanasta. Jokainen hana edustaa yhtä stressitekijää. Tehtävänäsi on pitää huoli, että kylvyssä on sopivasti vettä, eikä vesi tulvi yli äyräiden. Osa hanoista on sellaisia, joita et pysty heti sulkemaan. Ne saattavat sulkeutua itsestään ajan kanssa tai niiden sulkemiseen tarvitaan hieman enemmän aikaa. Sinun on siis ainakin väliaikaisesti suljettava ne hanat, jotka pystyt sulkemaan heti, jotta kylpyammeen vesi ei ylitä ammeen reunoja." Kappaleessa käsitellään myös unen merkitystä stressinhallinnan ja palautumisen kannalta, joka on niin iso oma aiheensa, että siihen on syytä syventyä erillisessä kirjoituksessa.

Stressin säätely on tasapainottelua kuormittavien ja eheyttävien tekijöiden välillä

Kolmannessa osassa syvennytään stressin säätelyyn. Siinä nostetaan esille tunnetyöskentely, tietoisuustaidot ja erilaiset rentoutuskeinot, resilienssi sekä turvallisten ihmissuhteiden merkitys stressinhallinnassa. Stressin säätelyä kuvataan tasapainoiluna kuormittavien ja palauttavien/eheyttävien tekijöiden välillä. Kuormittavia tekijöitä ovat mm. väsymys, nälkä, kivut, aikapaine, arvoristiriidat ja ihmissuhdeongelmat. Eheyttäviä tekijöitä ovat mm. ilo, merkityksellisyyden tunne, liike/liikunta, tunteiden ja ajattelun säätelyn taidot, tietoisuustaidot ja turvalliset ihmissuhteet. Lisäksi taustalla vaikuttavat pitkäaikaisemmat tekijät, ns. "yksilöllinen kivikasa, jolla keinulauta keikkuu". Siihen sisältyvät mm. temperamenttipiirteet, lapsuuden tunnekokemukset ja traumaattiset tapahtumat sekä terveydentila. Stressin säätelyssä oleellista on tulla tietoiseksi taustalla olevista pitkäaikaistekijöistä, vahvistaa eheyttäviä tekijöitä ja minimoida kuormitustekijöitä.

Arvojen kirkastus mahdollistaa, että henkinen energiamme kuluu oikeisiin asioihin

Kirjan neljännessä ja viimeisessä osassa keskitytään arvotyöskentelyyn. Omien arvojen määrittäminen on itsessään massiivinen teema ja liittyy olennaisesti paitsi stressinhallintaan, myös tavoitteen asetteluun. Oleellista on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että tunnistamme, millaiset asiat meille ovat elämässä merkityksellisiä. Tällöin voimme varata aikaa ja energiaa sille, mikä meille on tärkeää, ja karsia ylimääräistä. Kirjassa on lainattu edesmennyttä lääkäri Aki Hintsaa (jonka elämäntyötä käsittelevästä Voittamisen anatomia -kirjasta olisi aiheellista kirjoittaa oma tekstinsä...): "Emme voi elää elämäämme niin, että henkistä energiaa ei kuluisi ollenkaan. Tärkeää on kuitenkin harkita, miten energiaamme kulutamme ja priorisoida sitä niihin asioihin, jotka koemme merkityksellisiksi."

Sain kirjasta paljon, vaikka se stressinhallinnan teemat ovatkin entuudestaan tuttuja. Mielenkiintoisen ja hyvin rajatun asiasisältönsä lisäksi kirja oli tietokirjaksi todella helppo- ja nopealukuinen. Suosittelen lämpimästi kirjaa, jos haluat oppia jotain uutta itsestäsi ja stressinhallinnasta.

Leino pitää myös Stressitohtori -nimistä blogia, jossa käsittelee stressinhallinnan teemoja eri puolilta. Nopean tutustumisen perusteella myös tämä vaikutti todella hyödylliseltä ja laajentaa mukavasti kirjan teemoja. 


Kuvat otti Matti, joka on viime aikoina palannut lempiharrastuksensa remontoinnin pariin. Tällä kertaa hanke ei (stressinhallinnan kannalta onneksi) ole yhteinen, vaan olin vain kyläilemässä raksalla.   

Ota minuun yhteyttä

Millaisia ajatuksia teksti sinussa herätti? Luen kaikki viestit ja vastaan niihin. 

Halutessasi voit myös jättää palautteen nimettömänä. 

Uusimmat kirjoitukset 

 

Olen hiljalleen palaillut töiden pariin. Vastaanottotyö saa vielä odottaa, kun totuttelen töiden tekoon tutkimuksen parissa.

Kun viime toukokuussa olin jäämässä äitiysvapaalle, ajattelin olevani sellainen uraäiti, joka tekisi vauvan nukkuessa tutkimusta ja pitäisi iltavastaanottoa vauvan ollessa isänsä kanssa.