Vaikuta vireystilaasi syömällä
Säännöllisestä syömisisestä ja kasvisten merkityksestä puhutaan usein painonhallinnan yhteydessä. Välttämättä ei kuitenkaan tulla muistaneeksi, miten iso merkitys ruokavaliolla on vireystilaan ja jaksamiseen. Jos asia on jo kunnossa, hyvä. Voit onnitella itseäsi: kuulut harvalukuiseen joukkoon. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan vain 14% miehistä ja 22% naisista syö riittävästi ("puoli kiloa päivässä") kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Jopa 17% miehistä ja 9% naisista jättää lounaan kokonaan väliin. Syöminen on iltapainotteista.
Työarki on monissa paikoissa kiireistä ja itsestä huolehtiminen haastavaa. Kuitenkin verensokerin lasku vaikuttaa vääjäämättä vireystilaan. Toisaalta myös liiallinen verensokerin nousu, esim. sokeripitoisen syömisen jälkeen väsyttää. Säännöllisellä, monipuolisella syömisellä onkin havaittu kiistattomia vaikutuksia paitsi pitkän aikavälin hyvinvointiin, myös vireystilaan ja työtehoon. Tässä muutama:
- Säännöllinen syöminen parantaa aivojen suorituskykyä, jaksamisen kokemusta ja motivaatiota.
- Monipuolinen ateria, jossa on hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja (täysjyvää, kasvista) ja proteiinia, auttaa parhaiten energisen olotilan ylläpidossa.
- Suositusten mukainen kasvisten syönti on yhteydessä parempaan mielialaan ja alhaisempiin stressitasoihin.
Itsestään huolehtimisen tulisi olla prioriteettilistan kärjessä myös työaikana. Mutta miten mahdollistaa säännöllinen, monipuolinen syöminen arjen kiireiden ja paineiden keskellä?
Säännöllisessä syömisessä tärkeintä on varautuminen. Merkitse kalenteriin lounasaika, josta ei tingitä, ellei kyseessä ole elvytystilanne. Varaa eväät mukaan, ellei työpaikkaruokalaa ole saatavilla, ja ota välipaloja mukaan pitkien ateriavälien ehkäisemiseksi. Välipalapatukat tai -juomat, pähkinät ja hedelmät kulkevat mukana myös lämpimässä.
Kasvisten syöntiä ei kannata tehdä itselleen liian hankalaksi. Pakastekasviksia ja -marjoja kannattaa hyödyntää. Salaattia ei ole pakko tehdä viimeisen päälle, vaan tomaatin tai porkkanan voi pistellä poskeen sellaisenaan. Sesongin kasviksia kannattaa hyödyntää jo halvan hinnan takia. Hedelmät menevät sellaisenaan, ja myös 100% hedelmä- ja marjasoseita voi ottaa kokeiluun.
Hyödyt ovat kiistattomia - teoriassa. Me ihmiset kuitenkin olemme siitä hassuja, ettemme usko, ennen kuin näemme itse. Kannustankin sinua lähtemään mukaan pieneen ihmiskokeeseen. Mieti, millaisia vaikutuksia sillä olisi elämääsi, jos olisitkin vähän aiempaa virkeämpi. Kokeile sitten kaksi viikkoa, millaisia vaikutuksia huomaat, jos teet nämä kaksi muutosta:
- Syö 3-4 tunnin välein ateria tai välipala, joka auttaa pitämään nälkää lähes seuraavaan ruokailukertaan asti. (Naposteltavia tai pullaa ei lasketa.)
- ja
- Syö joka aterialla jotain värikästä: kasvista, hedelmää tai marjoja.
Jos kahden viikon jälkeen et huomannut mitään vaikutuksia hyvinvointiisi, palaa toki aiempaan. Jos tarvitset lisätukea elintapojen muutokseen, voit olla yhteydessä myös työterveyshuoltoon. Muussa tapauksessa mieti, miten muutoksia voisi soveltaa arkeen jatkossakin ja haasta myös kaverisi mukaan.
Kirjoittaja on Työterveys Helsingin psykologi Siniriikka Ventelä, joka on toiselta koulutukseltaan ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.2019. Teemapäivä keskittyy vuonna 2019 kasviksiin ja kasvisten määrään lisäämiseen ruokavaliossa.
